Välttämättömän ja vapaavalintaisen kulutuksen raja on hämärtymässä
- Niukkuus hallitsee arkipäivää
- Priimuskeitin ja kahvi kohentavat elämänlaatua
- Kulutus monipuolistuu ja yksilöllistyy
- Kulutus tasa-arvoistuu
- Askeettiset kesämökit laajentavat elämänpiiriä
- Välttämättömän ja vapaa-valintaisen kulutuksen raja hämärtyy
- Kulutuksen määrästä laatuun
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Askeettiset kesämökit laajentavat elämänpiiriä
Sekä naisten että miesten arkielämä kietoutui suurelta osalta palkkatyön ympärille. Vielä 1950-luvulla varsinkin keskiluokkaisissa perheissä työssäkäyvien perheenemäntien apuna oli kotiapulaisia, mutta sen jälkeen kotityötä alkoivat helpottaa asumisen mukavuudet ja kodinkoneet. Lastenhoito siirtyi vähitellen kodin ulkopuolelle.
Rationaalisen elämän vastapainoksi suomalaiset intoutuivat 1960-luvulta lähtien harrastamaan askeettista kesämökkeilyä. Sen teki mahdolliseksi tulotason nousu, vapaa-ajan lisääntyminen ja autoistuminen. Keskeisimmät mökkeilyn merkitykset ovat olleet vastapainon etsiminen kaupunki- ja työelämälle, luonnonläheisyys sekä autonomisuuden toteuttaminen. (Esim. Vuori 1966.)
Väestöryhmien ja tuloluokkien väliset kulutuserot supistuivat aina 1990-luvun puoliväliin asti. Erityisesti 1980-luvun lopun nousukaudella kaikkien väestöryhmien, myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevien, kulutusmahdollisuudet paranivat - eläkeläisten ja opiskelijoiden kulutusmahdollisuudet jopa nopeammin kuin palkansaajien. Kulutuksen kasvu kohdentui tuolloin muun muassa asumistason parantamiseen sekä terveydenhoidon palveluihin, mutta myös kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin ja tietoliikenteeseen. (Ahlqvist - Berg 2003, 8.)
Päivitetty 14.12.2009