Välttämättömän ja vapaavalintaisen kulutuksen raja on hämärtymässä
- Niukkuus hallitsee arkipäivää
- Priimuskeitin ja kahvi kohentavat elämänlaatua
- Kulutus monipuolistuu ja yksilöllistyy
- Kulutus tasa-arvoistuu
- Askeettiset kesämökit laajentavat elämänpiiriä
- Välttämättömän ja vapaa-valintaisen kulutuksen raja hämärtyy
- Kulutuksen määrästä laatuun
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Välttämättömän ja vapaa-valintaisen kulutuksen raja hämärtyy
Suomessa 1990-luvun alussa koettu talouslama katkaisi kulutuksen kasvun. Suhdanneherkintä on ollut investointiluontoinen kulutus kuten kulkuvälineet ja muut kestotavarat. Myös vapaa-aikaan liittyvä kulutus ja palveluiden käyttö supistuivat merkittävästi lamavuosien aikana.
Kun kulutus alkoi jälleen voimakkaasti lisääntyä 1990-luvun puolivälin jälkeen, se kohdistui erityisesti tietoliikennemenoihin, asumiseen, sisustukseen sekä autojen hankintoihin. Näiden lisäksi vapaa-ajan menot lisääntyivät 2000-luvun alkuvuosina. Tiedonvälityksen sähköistyminen on hidastanut painetun median, etenkin lehtitilausten, kehitystä. Kirjoihin käytetty rahamäärä on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla, kun taas elintarvikkeiden kulutusosuus oli enää 12 prosenttia vuonna 2006.
Myös kulutusta koskevat näkemykset ovat muuttuneet. Kulutusta pidetään edelleen merkittävänä talouskasvun kannalta, mutta talouskasvun ja tasa-arvoistumisen suhdetta on alettu tulkita uudella tavalla. Tasainen tulojen ja kulutuksen jakautuminen ei enää ole entisenkaltainen tavoite; kilpailun ajatellaan aikaansaavan tehokkaimmin kasvua. (Ks. esim. Kiander 2002.) Väestö- ja tuloryhmien väliset tulo- ja kulutuserot alkoivat Suomessa kasvaa 1990-luvun laman jälkeen, ja siitä lähtien ne ovat jatkuvasti kasvaneet.
Päivitetty 14.12.2009