Välttämättömän ja vapaavalintaisen kulutuksen raja on hämärtymässä
- Niukkuus hallitsee arkipäivää
- Priimuskeitin ja kahvi kohentavat elämänlaatua
- Kulutus monipuolistuu ja yksilöllistyy
- Kulutus tasa-arvoistuu
- Askeettiset kesämökit laajentavat elämänpiiriä
- Välttämättömän ja vapaa-valintaisen kulutuksen raja hämärtyy
- Kulutuksen määrästä laatuun
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kulutuksen määrästä laatuun
Suomeen on muodostunut kolme erilaista kuluttajaryhmää. Runsaimmin kuluttavien joukkoon kuuluu ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien talouksia, lapsettomia pareja sekä kahden huoltajan lapsiperheitä. Kulutuksen keskiryhmän muodostavat alempien toimihenkilöiden, työntekijöiden ja maatalousyrittäjien sekä yksinasuvien taloudet.
Vähiten kuluttavien ryhmään kuuluu työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten sekä yksinhuoltajien talouksia. Epätasaisimmin ovat jakautuneet vaate-, hotellimajoitus-, kahvila- ja ravintola- sekä liikennemenot. Tasaisimmin ovat jakautuneet asumisen, tietoliikenteen ja elintarvikkeiden kulutusmenot. (Ahlqvist - Ylitalo 2009, 67.)
Kunkin ajan kulutus riippuu arkielämän välttämättömyyksistä ja kulutukselle annetuista merkityksistä. Se riippuu myös yhteiskunnallisista odotuksista ja mahdollisuuksista sekä markkinoiden tarjonnasta ja teknologisista mahdollisuuksista.
Kulutustaso on viime vuosina voimakkaasti eriytynyt määrällisesti, mutta samaan aikaan väestöryhmien kulutus on rakenteeltaan samankaltaistunut. Nykyisin välttämättömyyskulutuksen ja vapaa-valintaisen kulutuksen välille ei enää ole aiheellista tehdä suurta eroa, vaan entistä suurempi osa nykykulutuksesta on syytä luokitella välttämättömäksi. Kulutuserot ilmenevät yhä enemmän laadullisten erojen lisääntymisenä.
Lähteet:
Ahlqvist, K. - Berg, M.-A. 2003. Kotitalouksien
kulutusmenojen muutossuunnat. Tulot ja kulutus 2003:21.
Tilastokeskus, Helsinki.
Ahlqvist, K. - Ylitalo, M. 2009. Kulutuksen muutokset
1985-2006.Teoksessa: Kotitalouksien kulutus 1985-2006.
Toim. Ahlqvist, K. - Ylitalo, M. Tulot ja kulutus 2009.
Tilastokeskus, Helsinki.
Ahlqvist, K. 1998. Kuluttaja eettisten pohdintojen
parissa. Hyvinvointikatsauksen erikoisnumero 1998.
Ahlqvist, K. 2000.Kulutustutkimusten historia ja
yhteiskunnan muutos. Teoksessa: Hyvää elämää. 90 vuotta suomalaista
kuluttajatutkimusta. Toim. Hyvönen, K. - Juntto, A. - Laaksonen, P.
- Timonen, P. Kuluttajatutkimuskeskus ja Tilastokeskus,
Helsinki.
Grounstrœm, O. 1897. Helsingin työväen
taloudellisista oloista. Esitelmiä kansantaloudellisessa
yhdistyksessä. Kansantaloudellisen yhdistyksen toimituksia. 2:nen
osa. Werner Söderström, Porvoo.
Harmaja, L. 1946. Kotitalous kansantalouden osana.
WSOY, Helsinki.
Heinonen, V. 2000. Näin alkoi "kulutusjuhla".
Suomalaisen kulutusyhteiskunnan rakenteistuminen. Teoksessa: Hyvää
elämää. 90 vuotta suomalaista kuluttajatutkimusta. Toim. Hyvönen,
K. - Juntto, A. - Laaksonen, P. - Timonen, P.
Kuluttajatutkimuskeskus ja Tilastokeskus, Helsinki.
Hjelt, V. 1912. Tutkimus ammattityöläisten
toimeentuloehdoista Suomessa 1908-1909. Työtilasto XIII.
Helsinki.
Kiander, J. 2002. Talouskasvu ja yhteiskunnalliset
jaot. Teoksessa: Yhteiskunnalliset jaot, 1990-luvun perintö? Toim.
Piirainen, T. - Saari, J. Gaudeamus, Helsinki.
Kulutustutkimus 1955-1956. Kaupungit ja kauppalat.
Sosiaalisia erikoistutkimuksia XXXII:22 1959. Helsinki.
Kuusi, P. 1961. 60-luvun sosiaalipolitiikka.
Sosiaalipoliittisen yhdistyksen julkaisuja 6. WSOY, Helsinki.
Lepistö, V. 1994. Joko teillä on priimuskeitin?
Kotitalousteknologian saatavuus ja tarjonta Helsingissä 1800-luvun
puolivälistä 1910-luvun lopulle. Historiallisia tutkimuksia 181.
Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.
Suomen tilastollinen vuosikirja 2008. 103.
vuosikerta. Tilastokeskus, Helsinki.
Toivonen, T. 2008. Kulutusyhteiskunnan
aamunsarastus Suomessa kulutustutkimusten valossa 1890-1928.
Teoksessa: Kulutuksen pitkä kaari. Niukkuudesta yksilöllisiin
valintoihin. Toim. Ahlqvist, K. - Raijas, A. - Perrels, A. -
Simpura, J. - Uusitalo, L. Gaudeamus ja Palmenia, Helsinki.
Vuori, O. 1966. Kesähuvilanomistus Suomessa.
Kartoittava tutkimus kesäasutuksesta ja huvilanomistuksesta
taloudellisena ilmiönä. Turun yliopiston julkaisuja. Scripta Lingua
Fennica. Sarja C. Turun yliopisto, Turku.
Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.
Päivitetty 14.12.2009