Elinolotiedon kysyntä lisääntyy mutta väheneekö tarjonta?

  1. Haastattelutieto avainasemassa
  2. Suomen elinolotilastojen tietopohja luotiin 1970-luvulla
  3. Resurssipainotteinen hyvinvointikäsitys korvasi tarveperusteisen käsitteen
  4. Resurssit olivat sosiaalipolitiikan kohteita
  5. Suomessa perustettiin useita elinoloja kuvaavia tilastoja
  6. Nykypäivän ja 1970-luvun näkökulmat
  7. Hyvinvointikäsitys perustuu resurssien sijasta kyvykkyyksiin
  8. Suomalaisen elinolotilastoinnin nykytila
  9. Tilastojen relevanssia tulisi arvioida myös kansallisesta näkökulmasta

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Tilastojen relevanssia tulisi arvioida myös kansallisesta näkökulmasta

Tilanne surveypohjaisten elinolotilastojen tuotannossa on Suomessa haastava. Eurostat ei ainakaan vielä ole reagoinut lisääntyneisiin tietotarpeisiin, joten Suomen on tehtävä itse omat päätöksensä. Rekisteritietojen käyttöä on lisätty määrätietoisesti tiedonkeruun kustannusten ja tiedonantotaakan pienentämiseksi.

Esimerkiksi varallisuustilastoinnissa ollaan kehittämässä kokonaan rekisteripohjaista arviointimenetelmää, mutta rekistereillä ei saada kyselytutkimuksen laajuisia aineistoja ainakaan pitkällä aikavälillä. Riittävän tarkkaan tilastointiin ja analysointiin vaadittavia tietoja ei saada, jos kotitalouksia ei haastatella määrävälein.

EU:n tietotarpeiden ohella kansallisia tietotarpeita on tuotava esille huomattavasti nykyistä enemmän. Tilastokeskus toimii suurimmaksi osaksi suomalaisten veronmaksajien rahoilla, joten kansallisen tietotarpeen huomiotta jättäminen olisi suuri vääryys. Suurimpana uhkakuvana on useita vuosikymmeniä asiantuntemuksella tuotettujen aikasarjojen katkeaminen.

Lähteet:

Commission of the European Communities 2008. Renewed social agenda: Opportunities, access and solidarity in 21st century Europe. COM(2008)412 final.
Erikson, R. - Uusitalo, H.1987.The Scandinavian Approach to Welfare Research. Teoksessa: The Scandinavian Model. Welfare States and Welfare Research. Toim. Erikson, R. - Hansen, E.J. - Ringen, S. - Uusitalo, H. M.E. Shape, London. 177-193.
Euroopan yhteisöjen komissio 2009.BKT ja muut indikaattorit. Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille. KOM(2009)433.
Giovannini, E. - Hall, J. - Morrone, A. - Ranuzzi, G. 2009. A Framework to measure the Progress of Societes. Draft OECD Working paper.
Johansson, S. 1970. Om levnandsnivåundersökningen. Låginkomstutredningen. Allmänna Förlaget, Stockholm.
Komiteanmietintö 1964: A 16. Talousneuvoston mietintö lähivuosien kasvupolitiikasta.
Komiteanmietintö 1966: B 94. Tulotasokomitean mietintö.
OECD (2008): Growing Unequal? Income Distribution and Poverty in OECD Countries. OECD.
Stiglitz, J. - Sen, A. - Fitoussi, J.-P. 2009. Report by the Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress.
Talousneuvosto 1972a. Elämisen laatu, tavoitteet ja mittaaminen.
Talousneuvosto 1972b. Yhteiskuntapolitiikan tavoitteita ja niiden mittaamista tutkiva jaosto. Liite 2: Taloudellista eriarvoisuutta tutkivan työryhmän raportti.
Talousneuvosto 1972c. Yhteiskuntapolitiikan tavoitteita ja niiden mittaamista tutkiva jaosto. Liite 6: Erillisselvityksiä.
United Nations 1954. Report on international definition and measurement of standards of living, E/CN.3/179.
United Nations 1966. Recommendations concerning Family Budget Enquiries in Europe. United Nations statistical Commission and Economic Commission for Europe. Conference of European Statististicians. Statistical Standards and Studies no. 6. New York.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 7.6.2010