Arvoa nuorten työvoimalle
- Nuorten työvoima on jo käytössä
- Tuleeko nuorista osaajista pulaa?
- Arvostetaanko nuorten osaamista?
- Keskustelua työtä koskevista asenteista
- Sitoutumisessakaan ei muutosta
- Pysyvä työsuhde tulevaisuuden turvaksi
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tuleeko nuorista osaajista pulaa?
Suomessa 25–34-vuotiaiden koulutustaso on jatkuvasti noussut. Tätä ikäryhmää voidaan tarkastella siitä syystä, että siinä tutkinnot on suurelta osin jo suoritettu. Kun vuonna 1990 tämän ikäisistä oli korkean asteen tutkinnon suorittaneita 29 prosenttia (219 000), oli osuus vuonna 2008 jo 38 prosenttia (253 000). Vain perusasteen varassa oli tämänikäisistä vuonna 1990 vielä 20 prosenttia (153 000), mutta 2008 enää 15 prosenttia (99 000). Kuviosta 3 nähdään, että 25–34-vuotiaiden ikäluokka on pienentynyt tämän noin 20 vuoden aikana. Samanaikaisesti kuitenkin ikäluokan koulutusrakenne on muuttunut ja korkean asteen tutkinnon suorittaneita on yli 30 000 aiempaa enemmän.
Kuvio 3. 25–34-vuotias väestö suoritettujen tutkintojen mukaan, 1990 ja 2008
Lähde: Väestön koulutusrakennetilasto. Tilastokeskus
Työmarkkinoille pysyvästi tulevat ikäluokat ovat siis entistä koulutetumpia, eikä heissä enää ole merkittävän suuria ryhmiä, jotka olisivat jättäneet opintonsa vain perusasteeseen.
Suomessa tuskin tulee pulaa koulutetusta työvoimasta, kuten esimerkiksi valtion tuottavuusohjelman yhteydessä on esitetty. Ohjelman perustana olleessa OECD:n laskelmassa (2000-luvun alussa) on johtopäätöksiä tehty siitä, että 15–24-vuotiaiden ikäluokat olivat ennusteen mukaan supistuvia. Siksi oletettiin työmarkkinoille siirtyvästä koulutetusta työvoimasta tulevan pulaa tulevaisuudessa. Julkisen sektorin työvoimatarpeiden katsottiin haittaavan yksityisen sektorin mahdollisuuksia kilpailla tuosta työvoimasta. Valtion työvoima on kuitenkin vain neljä prosenttia Suomen työllisestä työvoimasta. Se ei voi olla suuri uhka yksityiselle sektorille, jonka osuus on sentään 75 prosenttia.
Päivitetty 15.2.2011