Arvoa nuorten työvoimalle
- Nuorten työvoima on jo käytössä
- Tuleeko nuorista osaajista pulaa?
- Arvostetaanko nuorten osaamista?
- Keskustelua työtä koskevista asenteista
- Sitoutumisessakaan ei muutosta
- Pysyvä työsuhde tulevaisuuden turvaksi
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Arvostetaanko nuorten osaamista?
Kuvio 4 kertoo, miten koulutustasot kohoavat iän karttuessa. Suomessa suoritetaan pidempiä koulutuksia kuin muualla Euroopassa, joten vasta 30–34-vuotiaiden ryhmässä näkyy selvimmin lopullinen koulutustaso. Euroopan unionissa on asetettu tavoitteeksi, että 30–34-vuotiaissa korkean asteen tutkinto tulisi olla vähintään 40 prosentilla ikäluokasta (Eurooppa 2020). Suomi on reilusti tämän rajan yläpuolella.
Kuvio 4. Nuoret koulutusasteen mukaan, 2009
Lähde: Väestön kolutusrakennetilasto. Tilastokeskus
Yleisvaikutelma on, että nuoria syyllistetään milloin mistäkin. Viime vuosina on ehkä eniten moitittu sitä, että nuoret opiskelevat liian pitkään ja tulevat liian myöhään työmarkkinoille. Usein kuulee jopa väitettävän, että Suomessa opiskellaan liikaa, puhutaan esimerkiksi maisterimaniasta. Toisaalta myös sanotaan, että osaamisessa on Suomen kaltaisen maan vahvuus kansainvälisessä kilpailussa.
Tuskin osaamista voi koskaan olla liikaa. Huonosti palkattuihin töihinkin on vielä riittänyt hyvin työvoimaa juuri opiskelijoiden työssäkäynnin ja lisääntyneen maahanmuuton vuoksi. Toisaalta osaamisen kysyntä lisääntyy koko ajan: Euroopan unionin 2020 strategiassa arvioidaan, että korkeaa koulutusta vaativat työt lisääntyvät 16 miljoonalla, mutta vaatimattomat, vähän koulutusta vaativat työt taas vähenevät 12 miljoonalla.
Suomessa ongelma nuorten opiskelun suhteen on ennen muuta se, että vastavalmistuneiden on varsinkin taantuman aikana ollut lähes mahdoton saada koulutustaan vastaavaa työtä. Yksityisen sektorin kysyntä oli vähäistä, kunnissa talousongelmat estivät lisätyövoiman palkkaamisen ja valtion tuottavuusohjelma esti valtiolle pääsyn. Ei ole lainkaan ihme, että korkean asteen tutkintoja suorittaneiden työttömyysasteet nousivat selvästi.
Nuorten työvoimaa ei arvosteta siinäkään mielessä, että heillä on mahdollisuus päästä työmarkkinoille miltei yksinomaan pätkätöiden kautta. Tämä ongelma on säilynyt, vaikka määräaikaisen työvoiman käytölle on lainsäädännössä asetettu entistä enemmän rajoituksia. Määräaikaisten työsuhteiden käyttö keskittyy alle 35-vuotiaisiin ja erityisesti nuoriin naisiin. Vuoden 2008 keväällä tehdyssä Työolotutkimuksessa 15–24-vuotiaista naisista oli määräaikaisten osuus 38 prosenttia ja 25–34-vuotiaista naisista 26 prosenttia. Miehillä vastaavat osuudet olivat 29 ja 12 prosenttia. Koko palkansaajaväestössä määräaikaisia oli tuolloin keskimäärin 12 prosenttia.
Päivitetty 15.2.2011