Arvoa nuorten työvoimalle
- Nuorten työvoima on jo käytössä
- Tuleeko nuorista osaajista pulaa?
- Arvostetaanko nuorten osaamista?
- Keskustelua työtä koskevista asenteista
- Sitoutumisessakaan ei muutosta
- Pysyvä työsuhde tulevaisuuden turvaksi
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Keskustelua työtä koskevista asenteista
Nuorten osaajien työllistymistä saattaa haitata myös se, että julkisessa puheessa on usein väläytelty nuorten haluttomuutta sitoutua työelämään. Puhutaan nuorista kuluttajakansalaisina tai Y-sukupolven edustajina, jotka ovat hyvin koulutettuja, mutta jotka eivät tyydy useimpiin tarjottuihin työmahdollisuuksiin, vaan haluavat kokeilla monia eri paikkoja ja työnantajia (mm. EVAn raportit 2010). Vaikka näitä visioita ei olekaan tehty taloustaantumaa ajatellen vaan pidemmällä aikajänteellä, kokonaisten ikäluokkien kokemuksena tuskin tulee olemaan valinnanvaikeus työpaikan suhteen tai haluttomuus sitoutumiseen.
Kuvioissa 5 ja 6 on esitettynä Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen tulosten pohjalta, miten tärkeänä elämänalueena nuoret työssäkäyvät pitävät työtä ja miten sitoutuneita he ovat nykyiseen työsuhteeseensa. Kuvioissa ovat mukana vain sellaiset palkansaajat, jotka eivät samaan aikaan opiskele, jotta työorientaatio saataisiin realistisemmin esiin.
Kuvio 5. Ansiotyö erittäin tärkeä elämänalue
Kuvio 6. Ei halua vaihtaa toiseen työhön
Kuvioiden lähde: Työolotutkimukset 1990 ja 2008. Tilastokeskus
Nuorten keskuudessa on erityisen mielenkiintoista se, että ansiotyötä erittäin tärkeänä elämänalueena pitävien osuudet ovat kasvaneet noin 20 vuodessa. Voimakkainta kasvu (10 prosenttiyksikköä) on tässä suhteessa ollut kaikkein nuorimmilla, 15–24-vuotiailla. Koko palkansaajaväestöstä 55 prosenttia piti ansiotyötä erittäin tärkeänä sekä vuonna 1990 että 2008. Nuorin ikäryhmä oli vuonna 2008 hienokseltaan jopa ohittanut tämän keskiarvon, prosentin ollessa 56.
Tämä antaa nuorten työtä koskevista asenteista selvästi erilaisen kuvan kuin mistä EVAn asennetutkimus vuodelta 2010 kertoo (Haavisto 2010). Sen mukaan nuoret eivät pidä työtä läheskään niin tärkeänä elämänsisältönä kuin vanhemmat ikäryhmät. Tutkimusten eroon on ainakin kaksi selvää syytä. EVAn tutkimuksessa on kysytty suhtautumista väittämään, jonka mukaan "Työ on tärkein osa ihmisen elämänsisältöä". Tilastokeskuksen Työolotutkimuksessa taas on kysytty erikseen ansiotyöstä, koti- ja perhe-elämästä ja vapaa-ajan harrastuksista niiden tärkeyttä elämänalueena. Nuorten kohdalla onkin merkittävää, että näiden kaikkien merkitys on kasvanut, vapaa-ajan harrastusten tärkeys selvästi eniten.
Toisaalta EVAn tutkimuksessa on mukana koko 18–70-vuotiasta väestöä koskeva otos. Työn tärkeyttä arvioivat yhtä lailla opiskelijat, kotona olevat ja eläkeläiset kuin työssä olevat. Nuorissa opiskelijoiden osuus aivan varmasti vaikuttaa työn merkitystä vähentävästi.
Päivitetty 15.2.2011