Syömisen ajat ja paikat
- Ajankäyttötutkimuksen antama kuva kodin ulkopuolella ruokailusta
- Ruokailurytmi on vapautunut viikonloppuisin
- Ruokailu yksin ja muiden kanssa
- Ulkona syömisen tilanteet
- Ravintolassa vietetty aika on vähentynyt
- Ulkona syömiseen vaikuttavat tulot, ikä, asenteet ja ravintolatarjonta
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Ruokailu yksin ja muiden kanssa
Ruokailua pidetään sosiaalisena tapahtumana, ja ulkona syömisen syyksi esitetäänkin tuttavien tapaamista ja kestitystä. Ajankäyttötutkimuksen yhdessäolotietoja hyväksi käyttäen tutkin sitä, miten usein ruokaillaan toisen seurassa. Kuviossa 5 yhdessäolo on luokiteltu karkeasti yksin, puolison kanssa, perheenjäsenten ja/tai tuttavien kanssa ja pelkästään tuttavien kanssa ruokailuun. Aterioiden ja välipalojen syöntiä ei ole eroteltu, vaan mukana on kaikenlainen syöminen silloin, kun se on määritelty päätoiminnoksi. Ruokailu yksin ja yhdessä kuvataan päivän eri tunteina siten, että analyysiin on poimittu kymmenminuuttinen joka puolen tunnin välein. Analyysissa ovat mukana kaikki ajankäyttötutkimukseen osallistuneet eli vähintään 10 vuotta täyttäneet.
Tutkittuina ajankohtina keskimäärin 30 prosenttia söi yksin, 24 prosenttia söi perheenjäsenten ja tuttavien kanssa ja 23 prosenttia söi joko puolison tai pelkästään tuttavien kanssa.
Kuvio 5 osoittaa, että aamupalat syödään varsin usein yksin, lounas tuttavien kanssa ja iltapäivällä ruokaillaan paljon perheenjäsenten ja tuttavien seurassa, mutta joka viides ruokailija syö myös yksin. Yksin syöminen on yhteydessä yksin asumiseen. Tutkimukseen osallistuneista noin 24 prosenttia asui yksin, kumppanin kanssa 39 prosenttia ja muunlaisessa perheessä 37 prosenttia.
Kuvio 5. Ruokailu yksin ja muiden kanssa vuonna 2009−2010. Prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.
Päivitetty 20.3.2013