Syömisen ajat ja paikat

  1. Ajankäyttötutkimuksen antama kuva kodin ulkopuolella ruokailusta
  2. Ruokailurytmi on vapautunut viikonloppuisin
  3. Ruokailu yksin ja muiden kanssa
  4. Ulkona syömisen tilanteet
  5. Ravintolassa vietetty aika on vähentynyt
  6. Ulkona syömiseen vaikuttavat tulot, ikä, asenteet ja ravintolatarjonta
  7. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Ravintolassa vietetty aika on vähentynyt

Lopuksi tarkastelen vielä sosiaalista kanssakäymistä ravintolassa, koska siihen usein liittyy ruokailua ja juomien nauttimista. Tähän toimintoon on ajankäyttötutkimuksissa kiinnitetty huomiota kaikkina vuosikymmeninä. Luokkien nimitysten muuttuminen kuvastaa hauskasti asenteiden ja käyttäytymismallien muutosta. Vuosina 1979 ja 1987−1988 toimintoluokkia oli kaksi ja ne oli nimetty Ravintolassa ja tanssimassa käynti ja Baarissa istuminen. Vuosikymmen myöhemmin toiminto oli nimetty Ravintolassa, pubissa tms. seurusteluksi ja uusimmassa tutkimuksessa Kahvilassa ja ravintolassa seurusteluksi.

Koko maan tasolla tarkasteltuna näyttää siltä, että ravintolassa vietetty aika on kolmenkymmenen vuoden takaisesta tasaisesti vähentynyt. Tämä on seurausta siitä, että entistä harvemmat viettävät aikaansa ravintolassa. Osallistujien hitaaseen mutta vakaaseen vähenemiseen on mahdollisesti syynä väestön ikärakenteen muuttuminen. Vuonna 1979 suuret ikäluokat olivat kolmekymppisinä parhaassa ravintolaiässä. Eri elämänvaiheessa olevat viettävät aikaansa ravintolassa varsin eri määriä, eikä tämä ilmiö ole vuosikymmenten aikana paljoakaan muuttunut. Uusimmankin tutkimuksen mukaan ravintoloiden, kahviloiden tai pubien suurkuluttajia ovat nuoret (alle 45-v.) yksin asuvat henkilöt. He viettävät aikaa niissä sekä viikolla että viikonloppuna. Nuoret lapsettomat parit viettävät näissä paikoissa paljon aikaa viikonloppuisin, samoin yksinhuoltajat. Vähiten aikaa ravintoloissa, kahviloissa ja pubeissa seurusteluun kuluttavat yli 45-vuotiaat pariskunnat. Vuosina 2009−2010 he käyttivät siihen aikaa keskimäärin alle minuutin päivässä, kun yksinasuvat alle 45-vuotiaat käyttivät 25 minuuttia.

Kuviossa 6 esitetään, miten suuri osa vähintään 10-vuotiaasta väestöstä on ollut ravintolassa mihinkin kellonaikaan. Ravintolassa seurustelu ajoittuu iltaan, ruokailu ajoittuu tasaisemmin päivän mittaan. Kuva kertoo koko maan tilanteesta ja kaikkien päivien keskiarvoista. Kun keskimäärin vain noin yksi prosentti vähintään 10-vuotiaasta väestöstä viettää aikaa ravintolassa (kuvio 6), lauantaisin osuus on huomattavasti korkeampi. Pääkaupunkiseudulla osuus vaihteli 5 ja 9 prosentin välillä lauantai-iltana. Kuvio 6 kertoo kuitenkin muutoksesta ravintoloiden roolissa eri vuosikymmeninä. 1980-luvun lopulla aikaa vietettiin nimenomaan ravintolassa ja tanssimassa, ruokailun ja baareissa vietetyn ajan määrä oli huomattavasti nykyistä pienempi. Ilta päättyi puolenyön aikaan, koska useimmat paikat sulkivat silloin ovensa.

Kuvio 6. Ravintoloissa, kahviloissa ja pubeissa käyntien ajoittuminen päivään vuosina 1987−1988, 1999−2000 ja 2009−2010. Prosenttia vähintään 10-vuotiaasta väestöstä keskimääräisenä vuoden päivänä osallistuu toimintaan.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Vuosituhannen vaihteessa ruokailua oli aiempaa enemmän, eikä se enää ajoittunut vain lounasaikaan. Iltapäivällä ravintolassa vietettiin aikaa huomattavasti enemmän kuin 1980-luvun lopussa ja ravintolassa viivyttiin pitempään illalla. Uusimman, vuoden 2009−2010 ajankäyttötutkimuksen mukaan ravintoloissa ja kahviloissa vietetään aikaa melko tasaisesti pitkin päivää. Jonkinlaiset käyntihuiput näkyvät lounasaikaan ja illalla puolen yön jälkeen. Lounasaikaan on muodostunut kaksi ruokailuhuippua. Jälkimmäinen selittyy viikonlopun, käytännössä lauantain myöhäisemmällä ruokailuajalla. Seurustelu ravintolassa iltaisin näyttää alkavan entistäkin myöhemmin ja jatkuu hiukan pitempään.

Ravintolaruokailussa viikonlopun ja arkipäivien välillä on suuret erot pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa, mutta varsin pienet muualla Suomessa. Se kertonee ruokailutilanteiden ja ulkona syömisen syiden eroista. Pääkaupunkiseudulla on helppoa mennä ulos syömään vapaa-aikana. Arkisin ulkona syöminen liittynee pääasiassa työaikaan.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 20.3.2013