Talouskriisi sosiaali-indikaattoreiden valossa
- Köyhyys- tai syrjäytymisriskin seuranta EU-politiikassa
- Pienituloisuus on huono mittari talouskriisin oloissa
- Muutokset materiaalisessa puutteessa suurimpia itäisessä Euroopassa
- Kriisi ilmenee peruselintasossa hitaasti
- Vajaatyöllisyys-mittari kuvaa parhaiten elinoloissa tapahtuvia muutoksia
- Kiinteä köyhyysraja tuo hyvin esiin pienituloisuuden kehityksen kriisiaikana
- Subjektiiviset arviot kertovat nopeasti kotitalouden taloudellisen tilanteen kehityksestä
- Hyvien aikojen mittari, joka vaatii tulkintaa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Muutokset materiaalisessa puutteessa suurimpia itäisessä Euroopassa
Vakavan materiaalisen puutteen indikaattorilla pyritään kuvaamaan peruselintason puutteita. Materiaalinen puute on absoluuttinen mittari, joten se mahdollistaa elintason vertailun maiden välillä. Kotitalouksien aineellisen elintason odottaisi reagoivan taloustilanteen heikkenemiseen ymmärrettävämmin kuin suhteellisten mittareiden. Kun esimerkiksi tuloerot voivat kaventua (ks. Veli-Matti Törmälehdon artikkeli tässä numerossa) ja pienituloisuus vähentyä talouden taantuessa, kotitalouksien aineellisten elinolosuhteiden odottaisi kuitenkin heikkenevän.
Vuosina 2007–2010 vakava materiaalinen puute lisääntyi eniten Baltiassa ja joissakin Itä-Euroopan maissa, joissa puutetta oli alun perinkin paljon eikä peruselintaso ole lähelläkään muun Euroopan tasoa. Peruselintason vertailussa perää pitävät Bulgaria ja Latvia, joissa vakavasta materiaalisesta puutteesta kärsivien osuus väestöstä kasvoi yli kymmenen prosenttiyksikköä. Aiempaa useammilla on puutetta perustarpeista myös Unkarissa ja Puolassa. Romania, jossa vielä vuonna 2007 oli suhteessa eniten materiaalisesta puutteesta kärsiviä, on onnistunut samassa ajassa kääntämään muutoksen positiiviseen suuntaan, samoin kuin Puola. (Taulukko 3.)
Taulukko 3. Vakava materiaalinen puute (prosenttia väestöstä) EU-maissa vuonna 2010 sekä materiaalisen puutteen muutos (prosenttiyksikköä) vuodesta 2007 vuoteen 2010.
Pohjoismaat | PIIGS-maat | |||||||||
Suomi | Tanska | Norja | Islanti | Ruotsi | Kreikka | Italia | Portugali | Irlanti* | Espanja | |
Taso 2010 | 3,2 | 2,6 | 2,3 | 2,1 | 1,2 | 15,2 | 11,2 | 8,3 | 7,5 | 3,9 |
Muutos 2007–2010 | –0,3 | 0,6 | 0,3 | 1,3 | –0,2 | 4,0 | 3,7 | –1,4 | 2,0 | 1,4 |
Muut Länsi-Euroopan maat | |||||||||
Kypros | Malta | Belgia | Saksa | Ranska | UK | Itävalta | Alanko-maat | Luxem- burg |
|
Taso 2010 | 10,7 | 6,3 | 5,7 | 5,3 | 5,2 | 5,1 | 3,9 | 2,5 | 1,2 |
Muutos 2007–2010 | 1,9 | 2,3 | 0,1 | –0,2 | –0,2 | 0,6 | –2,5 | 1,0 | 0,5 |
Itä-Eurooppa | Baltia | |||||||||
Bulgaria | Romania | Unkari | Puola | Slovakia | Slovenia | Tsekki | Latvia | Liettua | Viro | |
Taso 2010 | 43,6 | 29,4 | 23,1 | 13,0 | 10,6 | 6,1 | 6,1 | 30,9 | 18,5 | 8,7 |
Muutos 2007–2010 | 12,1 | –3,5 | 5,2 | –4,7 | –1,2 | –0,6 | –0,7 | 11,9 | 6,2 | 3,8 |
* Irlannin luvut koskevat vuotta 2009.
Lähde: Eurostat. EU-SILC.
Päivitetty 11.3.2013