Talouskriisi sosiaali-indikaattoreiden valossa

  1. Köyhyys- tai syrjäytymisriskin seuranta EU-politiikassa
  2. Pienituloisuus on huono mittari talouskriisin oloissa
  3. Muutokset materiaalisessa puutteessa suurimpia itäisessä Euroopassa
  4. Kriisi ilmenee peruselintasossa hitaasti
  5. Vajaatyöllisyys-mittari kuvaa parhaiten elinoloissa tapahtuvia muutoksia
  6. Kiinteä köyhyysraja tuo hyvin esiin pienituloisuuden kehityksen kriisiaikana
  7. Subjektiiviset arviot kertovat nopeasti kotitalouden taloudellisen tilanteen kehityksestä
  8. Hyvien aikojen mittari, joka vaatii tulkintaa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Vajaatyöllisyys-mittari kuvaa parhaiten elinoloissa tapahtuvia muutoksia

Vajaatyöllisyyden raja – kotitalouden yhteenlasketut työkuukaudet jäävät alle 20 prosenttiin potentiaalisista työkuukausista – on melko tiukka: yhden työikäisen talous määritellään vajaatyölliseksi, jos työllistä toimintaa on enintään noin 2,5 kuukautta vuoden aikana. EU-maiden lähtötaso ennen talouskriisiä on siksi ollut matala verrattuna muihin indikaattoreihin. Tästä huolimatta mittarissa näyttää olevan eloa vuosina 2007–2010 monissa maissa, ja kriisin pahiten koettelemissa maissa – Baltian maissa, Kreikassa, Espanjassa, Islannissa ja etenkin Irlannissa – voidaan puhua jo selvästä tason muutoksesta. Myös Pohjoismaissa, joissa talouskriisillä ei näytä olevan vaikutusta muihin AROPEn osatekijöihin, vajaatyöllisyys lisääntyi. Vajaatyöllisyys seurailee melko uskollisesti työttömyysasteen kehitystä suuressa osassa Euroopan maista. AROPEn kolmesta mittarista se nostaakin herkimmin esiin kotitalouksien elinolosuhteissa tapahtuvia muutoksia. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Vajaatyöllisissä talouksissa asuvat henkilöt EU-maissa vuosina 2003–2010. Prosenttia väestöstä.

Lähde: Eurostat. EU-SILC.

Vajaatyöllisyyslukujen tulkintaa vaikeuttavat maiden väliset erot kotitalouksien rakenteissa. Kotitalouksien keskikoko ja esimerkiksi nuorten kotoamuuttoikä ja vanhusten yksin­asuminen vaihtelevat Etelä- ja Pohjois-Euroopan välillä (Eurostat 2010). Esimerkiksi Irlannissa vajaatyöllisyyden taso kertoo paitsi ei-aktiivisen väestön suuresta osuudesta, myös siitä, että Irlannissa ei-aktiiviset työikäiset asuvat muita EU-maita yleisemmin taloudessa, jossa ei ole lainkaan työssäkäyviä henkilöitä. Lisäksi Irlannin vajaatyöllisissä kotitalouksissa on enemmän lapsia kuin muissa EU-maissa. (Watson ym. 2012, 88–89.) Vajaatyöllisyyden kasvu kertookin taloustilanteiden muutoksista EU-maissa, mutta maiden välisten tasojen vertaileminen on ongelmallista ja vaatii tarkempaa analysointia.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 11.3.2013