Talouskriisi sosiaali-indikaattoreiden valossa
- Köyhyys- tai syrjäytymisriskin seuranta EU-politiikassa
- Pienituloisuus on huono mittari talouskriisin oloissa
- Muutokset materiaalisessa puutteessa suurimpia itäisessä Euroopassa
- Kriisi ilmenee peruselintasossa hitaasti
- Vajaatyöllisyys-mittari kuvaa parhaiten elinoloissa tapahtuvia muutoksia
- Kiinteä köyhyysraja tuo hyvin esiin pienituloisuuden kehityksen kriisiaikana
- Subjektiiviset arviot kertovat nopeasti kotitalouden taloudellisen tilanteen kehityksestä
- Hyvien aikojen mittari, joka vaatii tulkintaa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Subjektiiviset arviot kertovat nopeasti kotitalouden taloudellisen tilanteen kehityksestä
Kiinteän pienituloisuusrajan lisäksi subjektiiviset mittarit kuvaavat hyvin kotitalouksien taloudellisen tilanteen kehittymistä taantumassa. Esimerkiksi asuntoon liittyvistä kustannuksista selviämistä kuvaavat mittarit ovat reagoineet taantumaan herkästi (ks. Marie Reijon artikkeli tässä numerossa).
Kotitalouksien omaa arviota taloudellisesta tilanteestaan tarkastellaan kysymällä suoraan, selviytyisikö kotitalous kuukausituloillaan yllättävästä, maakohtaisesti määriteltävän euromäärän kokoisesta menosta ilman ulkopuolista apua (kuvio 3). Suomessa euromäärä on 1 100 euroa eli kuukausittaisen pienituloisuusrajan verran. Mittari on osa AROPEen kuuluvaa materiaalisen puutteen indikaattoria, mutta itse koetut taloudellisen tilanteen muutokset eivät tule välttämättä esiin, koska vakavan materiaalisen puutteen laskennassa otetaan huomioon myös kahdeksan muuta aineellista tekijää, jotka saattavat hämärtää kokonaiskuvaa. Siksi yllättävistä menoista selviytyminen kannattaa ottaa erillistarkasteluun.
Pohjoismaissa niiden osuus, jotka eivät selviäisi yllättävästä menosta, oli ennen talouskriisiä laskussa, mutta on kriisin aikanakin pysynyt melko tasaisena. Myös läntisen Euroopan ranskan- ja saksankielisissä maissa ja suuressa osassa itäistä Eurooppaa niiden osuus, jotka eivät voi varautua yllättäviin menoihin, on pysynyt kutakuinkin ennallaan.
Vain Islannissa yllättävistä menoista selviäminen on vaikeutunut merkittävästi. Baltian maissa yllättävistä menoista selviäminen on vaikeutunut eniten vuoden 2007 jälkeen. Nousua on ollut lievempänä myös kriisimaissa, Isossa-Britanniassa, Bulgariassa, Unkarissa ja Romaniassa. (Kuvio 3.)
Kuvio 3. Kykenemättömyys varautua yllättäviin menoihin EU-maissa vuosina 2004–2010. Prosenttia.
Lähde: Eurostat. EU-SILC
Kansalaisten elinolosuhteiden muutokset kuvautuvat siis hyvin yksittäisellä materiaalisen puutteen indikaattorin osatekijällä, mutta koko AROPE reagoi hitaasti taloudessa tapahtuviin muutoksiin. Tämä subjektiivinen kysymys, joka kohdistuu kotitalouden taloudellisiin olosuhteisiin, heijastelee kriisin seurauksia kotitaloussektorilla suoranaisemmin kuin AROPE, joka kuvaa hitaasti tapahtuvia peruselintason muutoksia.
Päivitetty 11.3.2013