Kotitalousvähennystä leikattiin – vaikutukset kyseenalaisia

  1. Veroetu painottuu hyvätuloisille
  2. Yli 55 000 palvelujen tuottajaa
  3. Naisten yrityksissä vero­vähennyksellä suurin merkitys
  4. Ei lisännyt kasvuyrittäjyyttä
  5. Vaikutuksia epäviralliseen talouteen
  6. Vähennystä höylättiin rajusti
  7. Heijastusvaikutuksia palvelu­tuotantoon ja tulonjakoon
  8. Kehittämisen painopistettä hoito- ja hoivapalveluihin
  9. Ruotsin laskutusmalli tehostaisi järjestelmää
  10. Vähennysoikeus 60:stä 45 prosenttiin

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Vähennysoikeus 60:stä 45 prosenttiin

Kotitalousvähennyksestä on säädetty tuloverolaissa. Vähennyksen saa henkilö, joka maksaa asunnossaan tehdystä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tai asuntonsa remontti- ja kunnossapitotyöstä palkkaa tai työkorvausta. Vuonna 2009 vähennyksen käyttöalaa laajennettiin tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus- ja kunnossapitotöihin.

Verovähennykseen oikeuttaa vain verovelvollisen asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehty työ. Asunnon hallintatavalla ei ole merkitystä, asunto voi olla omistus- tai vuokra-asunto.

Vuodesta 2012 lukien verovelvolliset voivat vähentää 45 prosenttia arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä tuloveronalaista toimintaa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä tai tuloveronalaista elinkeinotoimintaa harjoittavalta kuntayhtymältä. Ennen vuotta 2012 vähennysoikeus oli 60 prosenttia. Ennakkoperintärekisteröinnin tarkistus on palvelunostajan velvollisuus.

Asunnon kunnossapito- ja perusparantamistöistä maksetut työkorvaukset eivät oikeuta kotitalousvähennykseen, jos yhteisö ei ole ennakkoperintärekisterissä.

Jos kotitalous on palkannut työntekijän työsuhteeseen, vähentää voi 15 prosenttia palkasta ja työnantajan sivukulut kokonaan. Sivukuluihin kuuluvat työnantajan sosiaali- ja vakuutusmaksut. Palkansaajan osuus työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta ei oikeuta vähennykseen. Myös ulkomailta Suomeen tulevan au-pair -työntekijän saama taskuraha oikeuttaa kotitalousvähennykseen.

Vähennyksen enimmäismäärä on vuodesta 2012 lukien 2 000 euroa verovelvollista kohden ja se tehdään valtion tuloverosta ja toissijaisesti muista veroista, kuten kunnallisveroista ja kirkollisveroista. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa verovuotta kohden.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 24.2.2012