Kotitalousvähennystä leikattiin – vaikutukset kyseenalaisia
- Veroetu painottuu hyvätuloisille
- Yli 55 000 palvelujen tuottajaa
- Naisten yrityksissä verovähennyksellä suurin merkitys
- Ei lisännyt kasvuyrittäjyyttä
- Vaikutuksia epäviralliseen talouteen
- Vähennystä höylättiin rajusti
- Heijastusvaikutuksia palvelutuotantoon ja tulonjakoon
- Kehittämisen painopistettä hoito- ja hoivapalveluihin
- Ruotsin laskutusmalli tehostaisi järjestelmää
- Vähennysoikeus 60:stä 45 prosenttiin
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Vähennystä höylättiin rajusti
Kotitalousvähennyksen vuotuinen enimmäismäärä pienentyi tuloverolain muutoksella 3 000 eurosta 2 000 euroon vuoden 2012 alusta lukien. Samalla vähennyskelpoisen työn kustannusosuus aleni 60 prosenttista 45 prosenttiin, jos työn on suorittanut yleishyödyllinen yhteisö tai ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys. Yhtä alhaalla työn kustannusosuus ei ole ollut vuoden 2003 jälkeen.
Kotitalousvähennyksen leikkaukset ovat hallitusneuvotteluissa sovitun mukaisia. Ne menivät pidemmälle kuin mitä valtiovarainministeriön verotyöryhmä esitti vuoden 2010 lopulla valmistuneessa raportissaan. Leikkausten taustalla ovat huolet verotulojen riittävyydestä ja valtion velkaantumisesta.
Etenkin kotitalous- ja hoiva-alan yritykset pelkäävät, että kotitalousvähennyksen ehtojen heikennykset vähentävät pienten siivousliikkeiden ja hoiva-alan yritysten työtilaisuuksia. Yrittäjille toteutetut leikkaukset tulivat jossain määrin yllätyksenä, mikä saattaa johtaa yritysten toiminnan lopettamiseen ja työpaikkojen menetyksiin. Myös uusien yritysten perustaminen vähenee.
Yritystoiminnan edellytyksiä heikentää varsinkin vähennyskelpoisen työkustannusosuuden aleneminen 15 prosenttiyksiköllä, sillä työn osuus palvelujen kokonaiskustannuksista on kotitalous- ja hoivatöissä usein yli 90 prosenttia. Asuntojen remonttipalveluissa leikkausten vaikutusta vaimentaa se, että työkustannusten osuus on niissä lähtökohtaisesti pienempi.
Päivitetty 24.2.2012