Kotitalousvähennystä leikattiin – vaikutukset kyseenalaisia

  1. Veroetu painottuu hyvätuloisille
  2. Yli 55 000 palvelujen tuottajaa
  3. Naisten yrityksissä vero­vähennyksellä suurin merkitys
  4. Ei lisännyt kasvuyrittäjyyttä
  5. Vaikutuksia epäviralliseen talouteen
  6. Vähennystä höylättiin rajusti
  7. Heijastusvaikutuksia palvelu­tuotantoon ja tulonjakoon
  8. Kehittämisen painopistettä hoito- ja hoivapalveluihin
  9. Ruotsin laskutusmalli tehostaisi järjestelmää
  10. Vähennysoikeus 60:stä 45 prosenttiin

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Heijastusvaikutuksia palvelu­tuotantoon ja tulonjakoon

Osa kotitalousvähennyksen alaisia palveluja tuottavista yrityksistä tuottaa kunnille kotipalveluja tai niihin liittyviä tukipalveluja ostopalveluina tai palvelusetelijärjestelmän kautta. Verovähennysjärjestelmä on helpottanut myös kuntien sosiaalikeskusten taakkaa tuottamalla palveluja esimerkiksi hyväkuntoisille vanhuksille, jotka eivät vielä tarvitse säännöllistä kunnallista kotipalvelua.

Pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueilla kotitalousvähennyksen ehtojen heikennykset voivat merkitä yritystoiminnan lopettamisia, sillä palveluseteliasiakkaat eivät aina riitä korvaamaan menetettyjä asiakassuhteita. Tämä johtaa siihen, että kuntien on palkattava toimintansa lopettaneiden yksityisten palveluntuottajien tilalle uutta omaa henkilökuntaa, mikä ei ole niille helppo tehtävä.

Verovähennyksen ehtojen heikennykset voivat myös aiheuttaa kielteisiä tulonjakovaikutuksia. Verovähennys kasautuu entistä enemmän hyvätuloisille. Leikkaukset tuskin muuttavat hyvätuloisten käyttäytymistä, jolloin ulkopuolisen siivoustyön ja muun kotitaloustyön ostamisesta tulee ylellisyyspalvelu, ja kotitalousvähennys muuttuu "piikavähennykseksi", jolla lisätään hyvätuloisten ostovoimaa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 24.2.2012