Kotitalousvähennystä leikattiin – vaikutukset kyseenalaisia

  1. Veroetu painottuu hyvätuloisille
  2. Yli 55 000 palvelujen tuottajaa
  3. Naisten yrityksissä vero­vähennyksellä suurin merkitys
  4. Ei lisännyt kasvuyrittäjyyttä
  5. Vaikutuksia epäviralliseen talouteen
  6. Vähennystä höylättiin rajusti
  7. Heijastusvaikutuksia palvelu­tuotantoon ja tulonjakoon
  8. Kehittämisen painopistettä hoito- ja hoivapalveluihin
  9. Ruotsin laskutusmalli tehostaisi järjestelmää
  10. Vähennysoikeus 60:stä 45 prosenttiin

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Ei lisännyt kasvuyrittäjyyttä

Vaikka kotitalousvähennyksen alainen palvelumyynti muodostaa joka kymmenennessä yrityksessä yli 50 prosenttia liikevaihdosta ja joka neljännessä yrityksessä yli 20 prosenttia, järjestelmä ei lisännyt Suomessa sanottavasti kasvuyrittäjyyttä. Kotitalousvähennys on tarjonnut työtilaisuuksia lähinnä ammatinharjoittajille tai on synnyttänyt pieniä sivutoimisia yrityksiä.

Tilastollisesti kasvuyrityksiä oli vain 221, mikä muodosti alle puoli prosenttia kaikista kotitalouspalveluja tuottaneista yrityksistä. Kasvuyrityksiksi on määritelty ne vähintään kolmen henkilön yritykset, joiden liikevaihdosta verovähennyksen alaisten palvelujen myynti oli vähintään viidenneksen ja joissa palkkasumman vuotuinen keskimääräinen kasvuvauhti oli yli 20 prosenttia vuosina 2007–09.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 24.2.2012