Kotitalousvähennystä leikattiin – vaikutukset kyseenalaisia

  1. Veroetu painottuu hyvätuloisille
  2. Yli 55 000 palvelujen tuottajaa
  3. Naisten yrityksissä vero­vähennyksellä suurin merkitys
  4. Ei lisännyt kasvuyrittäjyyttä
  5. Vaikutuksia epäviralliseen talouteen
  6. Vähennystä höylättiin rajusti
  7. Heijastusvaikutuksia palvelu­tuotantoon ja tulonjakoon
  8. Kehittämisen painopistettä hoito- ja hoivapalveluihin
  9. Ruotsin laskutusmalli tehostaisi järjestelmää
  10. Vähennysoikeus 60:stä 45 prosenttiin

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Naisten yrityksissä vero­vähennyksellä suurin merkitys

Verovähennyksen alaisten töiden arvonlisäveroton kokonaislaskutus oli keskimäärin vain 1,4 prosenttia yritysten liikevaihdosta vuonna 2009. Palveluja tuotti kuitenkin lähes 13 200 yritystä, joissa kotitalousvähennyksen alaiset työt muodostivat vähintään viidenneksen liikevaihdosta. Noin 5 000 yrityksessä osuus nousi yli 50 prosenttiin, joten erot yritysten välillä ovat huomattavia.

Kotitalousvähennyksen alaisten töiden osuus liikevaihdosta suurenee nopeasti, kun yrityskoko pienenee. 10–49 henkilön yrityksissä osuus jäi alle kahteen prosenttiin, mutta 1–2 palkansaajan yrityksissä osuus oli runsaat yhdeksän prosenttia liikevaihdosta. Ammatinharjoittajapohjaisissa yrityksissä, joissa ei ollut palkansaajia, liikevaihto-osuus kohosi yli 15 prosenttiin.

Kotitalousvähennyksen alainen palvelumyynti on kaikkein suurinta sosiaali- ja muita henkilökohtaisia palveluja tuottavissa naisten yrityksissä. Muun muassa kotipalvelun toimialalla verovähennyksen alainen palvelumyynti on 40 prosenttia liikevaihdosta. Rakennusalan, teollisuuden ja kaupan yrityksille kotitalouspalvelut ovat useimmiten vain vähämerkityksellistä oheis- ja sivuliiketoimintaa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 24.2.2012