Rikkaat rikastuivat - entä köyhät?

  1. Tuloerojen kasvun kiistattomin piirre on kaikkein suurituloisimman väestön tulo-osuuden kasvu. Yli puolet heidän bruttotuloistaan oli omaisuus- ja optiotuloja vuonna 2002
  2. Miten ylimpään prosenttiin päädytään?
  3. Ylin prosentti kasvatti eniten tulo-osuuttaan
  4. Tuhannesosa väestöstä sai sadasosan tuloista vuonna 2003
  5. Ylimmän prosentin tulojen rakenne
  6. Työsuhdeoptioiden vaikutus tuloeroihin
  7. Verotus tasaa tuloeroja aiempaa vähemmän
  8. Palkkaerot eivät selitä tuloerojen kasvua
  9. Supertähtiteoria
  10. Mutta kaikkihan saivat lisää kakkua?
  11. Mitä sitten?
  12. Lähteet:
  13. Alaviitteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Alaviitteet

1 Kaikki vuotta 2003 koskevat tiedot ovat tässä ennakkotietoja.

2 Käytettävissä olevat rahatulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot. Pääomatuloina verotettavat tuloerät ovat omaisuustuloissa ja yrittäjätuloissa. Laskennallisia tuloeriä, kuten asuntotuloa, ei ole tuloissa mukana. Käytännön syistä myös korkotulot ja kotitalouksien väliset tulonsiirrot puuttuvat tuloista.

3 Tarkka henkilöiden määrä riippuu luonnollisesti kunkin vuoden väkiluvusta. Esimerkiksi vuonna 2003 ryhmässä "muu ylin tulokymmenys" oli 464 503 henkilöä ja ylimmässä promillen kymmenesosassa 515 henkilöä.

4 Korkotulot eivät otospohjaisen tulonjakotilaston perusteella juuri vaikuttaneet tuloerojen muutoksiin 1990-luvun lopulla.

5 Kansantalouden tilinpidossa luovutusvoitot ja työsuhdeoptiot eivät ole tuloa kotitalouksille. Ne eivät siis näy esimerkiksi funktionaalisen tulonjaon laskelmissa, jotka perustuvat kansantalouden tilinpidon tietoihin.

6 Optiojärjestelmien piirissä oli samana vuonna noin 45 000 henkilöä.

7 Gini-kertoimen hajotelmassa tulolähteen mukaan Gini-korrelaatio sai vuonna 2000 arvon 0,992 ja optiotulojen Gini-kerroin arvon 0,999. Vaihtelu näissä tunnusluvuissa oli pientä vuosina 1998-2002.

8 Lorenz-käyrä kuvaa suhteellisia tuloeroja. Pystyakselilla tavanomaisessa Lorenz-käyrässä on kumulatiivinen tulo-osuus ja vaaka-akselilla kumulatiivinen väestö-osuus.

9 Luvut on laskettu prosenttipisteen tarkkuudella.

10 Jos tulokset laskettaisiin esimerkiksi viiden prosenttipisteen tarkkuudella tai tulokymmenyksittäin, vuoden 2003 yleistetty Lorenz-käyrä dominoisi vuoden 1995 käyrää. Tulokset on laskettu kokonaisaineistosta, joten yleistettyihin Lorenz-käyriin ei sisälly otantavirhettä. Yleistettyjen Lorenz-käyrien erot ovat kuitenkin niin pieniä, että tulokset saattaisivat toisenlaisella kulutusyksikköasteikolla muuttua. Kulutusyksikköjen käyttäminen voi sinällään olla jossain määrin ongelmallista.

11 Pareto-parannukseksi riittää siis sekin, että yksi viidestä miljoonasta saa lisää tuloja ja muut säilyttävät tulotasonsa ennallaan.

12 Ylimmässä kymmenyksessä vastaava summa oli noin 2900 euroa kuukaudessa (vuositulot jaettuna kahdellatoista).

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 16.6.2006