Rikkaat rikastuivat - entä köyhät?
- Tuloerojen kasvun kiistattomin piirre on kaikkein suurituloisimman väestön tulo-osuuden kasvu. Yli puolet heidän bruttotuloistaan oli omaisuus- ja optiotuloja vuonna 2002
- Miten ylimpään prosenttiin päädytään?
- Ylin prosentti kasvatti eniten tulo-osuuttaan
- Tuhannesosa väestöstä sai sadasosan tuloista vuonna 2003
- Ylimmän prosentin tulojen rakenne
- Työsuhdeoptioiden vaikutus tuloeroihin
- Verotus tasaa tuloeroja aiempaa vähemmän
- Palkkaerot eivät selitä tuloerojen kasvua
- Supertähtiteoria
- Mutta kaikkihan saivat lisää kakkua?
- Mitä sitten?
- Lähteet:
- Alaviitteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Ylimmän prosentin tulojen rakenne
Ylin prosentti väestöstä saa suuren osan tuloistaan omaisuus- ja optiotuloina. Muilla hyvin toimeentulevilla palkka- ja yrittäjätulot ovat tärkein tulonlähde. Tämä näkyy taulukosta 1, jossa vertaillaan ylimmän prosentin bruttotulojen rakennetta muihin hyvin toimeentuleviin.
Ylin tulokymmenys on taulukossa jälleen jaettu kolmeen osaan. Palkoista on erotettu realisoidut työsuhdeoptiot, ja omaisuustulot on pilkottu muutamaan pääerään. Taulukon tulonsiirrot ovat lähes täysin eläkkeitä. Luvuista puuttuvat korkotulot, koska niitä ei tulorekistereistä löydy4.
Taulukko 2. Käytettävissä olevien tulojen jakautuminen (Gini-kertoimet) ilman optiotuloja ja niiden kanssa. Optioista maksetut verot on huomioitu (nettovaikutus)
Gini-kertoimen taso, % | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 |
Käytettävissä olevat rahatulot | 25,2 | 27,0 | 28,4 | 27,0 | 26,8 |
Käytettävissä olevat rahatulot, optiot poistettu | 25,0 | 26,4 | 27,8 | 26,7 | 26,6 |
Erotus | 0,2 | 0,6 | 0,6 | 0,3 | 0,2 |
Gini-kertoimen muutos, %-yksikköä | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 |
Käytettävissä olevat rahatulot | .. | 1,8 | 1,4 | -1,4 | -0,2 |
Käytettävissä olevat rahatulot, optiot poistettu | .. | 1,4 | 1,4 | -1,1 | -0,1 |
Erotus | .. | 0,4 | 0,0 | -0,3 | -0,1 |
Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaisaineisto
Noin 56 prosenttia ylimmän prosentin bruttotuloista oli omaisuus- ja optiotuloja vuonna 2002. Vastaava osuus oli 29 prosenttia vuonna 1996. Optiotulojen osuuden kasvu korvasi osin palkkatulojen osuuden alenemista. Lopuilla yhdeksällä prosentilla suurituloisimmasta väestönosasta tulorakenne ei olennaisesti muuttunut. He saivat molempina vertailuvuosina pääosan tuloistaan palkka- ja yrittäjätulona. Tulonsiirtojen osuus laski koko ylimmässä tulokymmenyksessä.
Merkittävin muutos ylimmän prosentin tulorakenteessa on osinkotulojen osuuden kaksinkertaistuminen vuodesta 1996 vuoteen 2002. Kotitalouksien saamat osinkotulot ovat kasvaneet vuodesta 1995 lähtien, ja kasvu näyttää jatkuvan, vuonna 2004 verouudistuksen siivittämänä.
Osakemarkkinat vaikuttavat tulonjakotilastoissa tuloeroihin myös arvopapereiden luovutusvoittojen ja työsuhdeoptioiden kautta5. Osakemarkkinoiden hintakehitys ja vuosituhannen vaihteen pörssikupla kanavoitui kotitalouksien tuloiksi näiden tuloerien kautta.
Luovutusvoitoista merkittävä osa on arvopapereiden myynnistä saatuja myyntivoittoja. Taulukossa luovutusvoittojen osuus ylimmän prosentin tuloista on molempina vuosina noin 10 prosenttia, joka on selvästi enemmän kuin muualla ylimmässä tulokymmenyksessä. Pörssikuplan huipulla vuonna 2000 luovutusvoittojen osuus ylimmän prosentin bruttotuloista oli 30 prosenttia. Samana vuonna työsuhdeoptioiden osuus oli noin kolmetoista prosenttia, kun taas palkkatulojen ja osinkotulojen osuudet olivat selvästi vuotta 2002 alhaisempia.
Realisoiduilla työsuhdeoptioilla oli merkitystä vain suurituloisimmassa prosentissa. Optiotulojen merkitys ylimmän prosentin tulorakenteessa on kuitenkin varsin vähäinen. Toisaalta noin 90 prosenttia optiotuloista kohdentui suurituloisimmalle sadasosalle.
Sekä myyntivoittojen että työsuhdeoptioiden määrä on parina viime vuotena alentunut, mutta tuloerot ovat pysyneet tasolla, jolle ne jo 1990-luvun lopulla nousivat. Selityksenä on kotitalouksien saamien osinkotulojen kasvu. Myyntivoittojen taso on edelleen selvästi korkeampi kuin vuonna 1993. Tätä edeltävältä ajalta tilastot eivät ole luovutusvoittojen osalta vertailukelpoisia vuoden 1993 verouudistuksen vuoksi.
Päivitetty 16.6.2006