Rikkaat rikastuivat - entä köyhät?
- Tuloerojen kasvun kiistattomin piirre on kaikkein suurituloisimman väestön tulo-osuuden kasvu. Yli puolet heidän bruttotuloistaan oli omaisuus- ja optiotuloja vuonna 2002
- Miten ylimpään prosenttiin päädytään?
- Ylin prosentti kasvatti eniten tulo-osuuttaan
- Tuhannesosa väestöstä sai sadasosan tuloista vuonna 2003
- Ylimmän prosentin tulojen rakenne
- Työsuhdeoptioiden vaikutus tuloeroihin
- Verotus tasaa tuloeroja aiempaa vähemmän
- Palkkaerot eivät selitä tuloerojen kasvua
- Supertähtiteoria
- Mutta kaikkihan saivat lisää kakkua?
- Mitä sitten?
- Lähteet:
- Alaviitteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tuhannesosa väestöstä sai sadasosan tuloista vuonna 2003
Tulonjakotilaston kokonaisaineisto antaa mahdollisuuden tarkastella tulo-osuuksien muutoksia myös parhaiten toimeentulevan prosentin sisällä. Kuviossa 2 ylin prosentti on jaettu kolmeen ryhmään. Ääripäässä on väestön suurituloisin promillen kymmenesosa, eli noin 500 henkilöä. Toisena ryhmänä on loput ylimmästä promillesta, eli noin 4 500 henkilöä. Kun tuhannesosa väestöstä on erotettu erilleen, jää muuhun ylimpään prosenttiin noin 45 000 henkilöä. Loput ylimmästä kymmenyksestä ovat ryhmässä "muu ylin kymmenys", joka kattaa noin 450 000 henkilöä.3
Ensimmäisen palkin pituus kertoo, että ylimmän kymmenyksen tulo-osuus kasvoi 4,7 prosenttiyksikköä vuodesta 1995 vuoteen 2000. Tästä muutoksesta noin puolet selittyy palkin kahdella ylimmällä osalla eli suurituloisimman promillen tulo-osuuden kasvulla. Aivan huipputuloiset, promillen kymmenesosa, siis noin 500 henkilöä, lisäsivät tulo-osuuttaan 1,2 prosenttiyksikköä ja loput ylimmästä promillesta 1,1 prosenttiyksikköä. Muun ylimmän prosentin osuudeksi jäi siten 1,4 prosenttiyksikköä.
Kuvio 2. Tulo-osuuden muutokset ylimmässä tulokymmenyksessä 1995-2000 ja 1995-2003, prosenttiyksikköä.
Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaisaineisto
Tuloerojen lievä kaventuminen vuoden 2000 jälkeen paikantuu ylimpään prosenttiin, sillä sen tulo-osuus on alentunut. Kun vertaillaan vuosia 1995 ja 2003, selittää ylin prosentti noin 2 prosenttiyksikköä koko ylimmän kymmenyksen kolmen prosenttiyksikön lisäyksestä. Suurin ero vuosien 2000 ja 1995 väliseen vertailuun on ylimmän promillen tulo-osuuden muutoksessa.
Taulukko 1. Ylimmän prosentin tulorakenne muuhun ylimpään tulokymmenykseen verrattuna (% bruttotuloista).
Palkat | Optiotulot | Yrittäjä- tulot | Osinkotulot | Luovutus- voitot | Vuokra-tulot | Saadut tulonsiirrot |
Yhteensä | |
Vuonna 1996 | ||||||||
Ylin prosentti: F99-F100 | 40 | 0 | 15 | 16 | 10 | 3 | 15 | 100 |
Muu ylin tulokymmenys: F95-F99 | 65 | 0 | 10 | 3 | 2 | 2 | 19 | 100 |
Muu ylin tulokymmenys: F90-F95 | 71 | 0 | 7 | 1 | 1 | 1 | 19 | 100 |
Vuonna 2002 | ||||||||
Ylin prosentti: F99-F100 | 29 | 7 | 9 | 34 | 12 | 3 | 6 | 100 |
Muu ylin tulokymmenys: F95-F99 | 67 | 0 | 10 | 8 | 3 | 2 | 11 | 100 |
Muu ylin tulokymmenys: F90-F95 | 75 | 0 | 7 | 3 | 1 | 1 | 12 | 100 |
Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaisaineisto
Päivitetty 16.6.2006