Rikkaat rikastuivat - entä köyhät?
- Tuloerojen kasvun kiistattomin piirre on kaikkein suurituloisimman väestön tulo-osuuden kasvu. Yli puolet heidän bruttotuloistaan oli omaisuus- ja optiotuloja vuonna 2002
- Miten ylimpään prosenttiin päädytään?
- Ylin prosentti kasvatti eniten tulo-osuuttaan
- Tuhannesosa väestöstä sai sadasosan tuloista vuonna 2003
- Ylimmän prosentin tulojen rakenne
- Työsuhdeoptioiden vaikutus tuloeroihin
- Verotus tasaa tuloeroja aiempaa vähemmän
- Palkkaerot eivät selitä tuloerojen kasvua
- Supertähtiteoria
- Mutta kaikkihan saivat lisää kakkua?
- Mitä sitten?
- Lähteet:
- Alaviitteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Supertähtiteoria
Huipputuloisten tulo-osuuksien kasvu ei ole vain suomalainen ilmiö (Riihelä ym. 2005, Atkinson 2003). Yksi tapa kytkeä erityisosaaminen ja teknologia äärimmäisten tulojen kasvuun on ns. "supertähtiteoria", joka perustuu alun perin Sherwin Rosenin artikkeliin "Economics of Superstars" (1981). Rosen pyrki selittämään, miten pienetkin erot lahjakkuudessa (osaamisessa) voivat generoida suuria eroja ansioissa. Jo neljännesvuosisata sitten hän kirjoitti seuraavasti:
"The phenomenon of Superstars, wherein relatively small numbers of people earn enormous amounts of money and dominate the activities in which they engage, seems to be increasingly important in the modern world." (Rosen, 1981, 845).
Vaikka supertähtiteoriaa usein on sovellettu viihdetaiteilijoiden ja urheilijoiden suurien tulojen selittämiseen, tuntuvat monet sen osatekijät sopivan myös muihin ammatteihin. Teorian ja sen johdannaisten ensimmäinen kulmakivi on, että lahjakkaat ihmiset ovat työmarkkinoilla epätäydellisiä substituutteja. Toisin sanoen, tuotantotoiminnassa on vaikea korvata erityisen osaavia ihmisiä vähemmän osaavilla ihmisillä. Toinen kulmakivi on teknologia, jonka seurauksena tuotannossa on mahdollista saavuttaa suuria mittakaavaetuja.
Jos tuotettavat tuotteet voidaan tuottaa ja jaella hyvin alhaisin rajakustannuksin, mahdollistuvat suuret mittakaavaedut. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi sellaiset informaatioteknologian tuotteet, joiden käyttö ei sulje pois toisten yhtäaikaista tuotteen käyttämistä. Esimerkkejä ovat tietokoneen käyttöjärjestelmä tai virustorjuntaohjelmisto. Kun ne on tuotettu, lisäkopioiden tekeminen ja tuotteiden jakelu voi tuottaa hyvin vähän kustannuksia verrattuna itse ohjelman suunnitteluun ja ohjelmoimiseen.
Teorian ja sen johdannaisten mukaan erityisosaajien kysyntä työmarkkinoilla ja teknologian sallimat suurtuotannon edut voivat mahdollistaa tietyillä toimialoilla työskentelevien erityisosaajien, "supertähtien", erityisen suuret tulot. Tulojen hajonta voi olla paljon suurempaa kuin osaamisen tai lahjakkuuden hajonta. Kansainvälisen yrityksen huippuosaaja on näin itse asiassa urheilu- tai viihdemaailman tähtiin verrattava supertähti ja tulotaso voi olla sen mukainen.
Supertähtiajattelu tuntuisi olevan yhtenevä monien teknologia- ja kauppaselitysten elementtien kanssa, samoin kuin tiedon erityisominaisuuksia ja teknologista kehitystä painottavien talouden kasvumallien kanssa. Tulonjaossa supertähtiajattelun seurauksena ovat pelkkien palkansaajien palkkaerojen asemesta tietyissä työtehtävissä ja toimialoilla toimivien henkilöiden huomattavasti muita suuremmat tulot.
Pintapuolisesti katsoen supertähtiteoria vaikuttaa houkuttelevalta Suomen tapauksessa, sillä tulo-osuutta on nostanut aivan ääripää tulojakaumasta ja talouden kasvussa teknologisen murroksen vaikutus on ollut huomattava. Työtulojen (palkka- ja yrittäjätulojen) asemesta ylimmän prosentin tulo-osuuden kasvun taustalla näyttävät kuitenkin olevan omaisuustulot. Toisaalta omaisuustulojen ja työtulojen raja on jossain määrin häilyvä. Esimerkiksi yrittäjä voi ottaa tulonsa osinkoina tai myydä yrityksen ja saada korvauksen riskinotolleen myös myyntivoittoina.
Päivitetty 16.6.2006